DOGO ARGENTINO 

on suurikokoinen molossirotu, joka kehitettiin Argentiinassa suurriistan metsästykseen.

 

Alkuperä

 

1920-luvulla argentiinalainen Antonio Nores Martinez alkoi jalostaa koirarotua, joka kykenisi metsästämään suurriistaa, kuten villisikoja ja puumia, mutta myös toimimaan perheen lemmikkinä ja talonvahtina. Martinez otti rodun pohjaksi nykyään sukupuuttoon kuolleen Cordoban taistelukoiran (perro de pelea cordobes), joka oli suuri ja hurja taistelu- ja metsästyskoira.

 

Martinez käytti jalostuksessa cordobankoiran lisäksi tanskandoggia, bokseria, espanjanmastiffia, vanhaenglanninbulldoggia, bullterrieriä, pyreneittenkoiraa, pointteria, irlanninsusikoiraa ja bordeauxindoggia. Hän kehitti rotua edelleen valikoimalla jalostukseen ne koirat, joilla oli toivotut ominaisuudet. Rodulle kirjoitettiin ensimmäinen rotumääritelmä vuonna 1928. Kun Antonio Nores Martinez murhattiin, hänen veljensä Augustin jatkoi hänen työtään. Augustin Nores Martinezin väsymättömien ponnistusten myötä Argentiinan Kennel Club hyväksyi rodun vuonna 1964 ja Kansainvälinen Kennelliitto FCI 1973.

 

Ulkonäkö

 

Urosten säkäkorkeus on 62–68 cm ja narttujen 60–65 cm. Paino 40-50kg. Väri on valkoinen, jossa voi olla korkeintaan yksi tumma läikkä silmän ympärillä. Karvapeite on lyhyttä ja sileää.

 

Luonne ja käyttäytyminen

 

Dogo argentino on metsästyskoira, jolla on vahva vartioimis- ja puolustusvietti. Se on vahvaluonteinen ja itsevarma, mutta myös ystävällinen. Se ei ole kovin herkkähaukkuinen. Metsästyskoirana dogo argentino on nokkela, hiljainen, peloton ja rohkea. Kouluttaminen vaatii omistajalta määrätietoisuutta ja kärsivällisyyttä.

 

Terveystilanne

 

Yleisesti dogo argentino on melko terve rotu, eikä perinnöllisistä sairauksista ole Suomessa vielä varmaa tietoa. Lonkkakuvausten tulokset ovat kuitenkin olleet yleisesti melko huonoja lonkkien löysyyden takia. Kyynärpäät ovat kuitenkin lähes kaikilla kuvatuilla täysin terveet, mikä on suurella ja raskaalla koiralla hyvin tärkeää. Kynsiä tulisi hoitaa usein, jotta kynsien halkeamisilta vältyttäisiin. Vaalea iho lisää iho-oireiden riskiä, mutta useimmat oireista ovat vaarattomia.